fbpx

Värien ykseys

 

 

Ne jotka hymyilevät ensin, ohjaavat tietä niille jotka vielä itkevät. Sädehtien luottamusta ja uskoa kaikkien sydämiin. Pienien elkeiden vahva voima!

Hiipuvan auringon valo nostaa kirkkauden sisälle loistamaan. Lämmössä ja lempeydessä on hyvä rakentaa tulevaa, ja muurata kivet ja katsoa mitä tuli, rakastaa luomuksiaan ja luomistaan onnen laastin sitoessa palaset kohdilleen.

Vankkaan perustukseen pohjautuva kestää ikuisesti. Hymy muuttuu nauruksi, kaikuen kaikkien korviin, niin että siinä on hyvä elää jokaisen. Kukaan ei jää paitsi mistään hyvästä tässä seurassa; ystävyyden, yhteistyön, kumppanuuden ykseys. Kuka antaa, sille annetaan, rakkaus antaa omastaan niin että itsellekin jää. Värien kauneus valaisee jokaisen joka ossa katsoa, kiitollisuus luojan luomasta kauneudesta. Mahdollisuus elämään maan päällä, onko ihanampaa?

Kirjoitettu 7.1.2020

 

 

Lastuna laineilla

Lastuna laineilla

Viesti syyskuulle

 

Kirjoitettu 3.1.2020

Rakkauden ohjaus vie aina sinne minne on tarkoituskin mennä, vain tieto rakkaudesta riittää. Elämän virrassa soljuen, kuin lastu laineilla , voi vain antautua vietäväksi.

Enää ei vajota pinnan alle, enää ei tarvitse raskaasti soutaa ja myrskyn osaa laannuttaa. Sujuvuus joka virtaa maaäidin ytimestä hengen ohjaamana, on lahjana annettu. Otetaan se vastaan kiitollisuudella ja rakkaudella.

Voiko paremmin olla ihmisen elämässä? Nöyränä, mutta katse ylhäällä voi vastaanottaa rakkauden ja kaiken ilon mitä se tuo. Muutosten tuulien ymmärtäminen auttaa eteenpäin. Se mitä oli eilen, ei ole enää. Se mitä tänään on, se on.

Hyväksyen kaikki ja kaiken, voi yhdessä kulkea onnen maahan, joka odottaa luomistaan. Ykseyden kera kaikki on onnistuva. Joet, virrat, purot luonnossa yhtyvät. Vesi virtaa ja näyttää voimansa, mutta virran vietävänä voi vain olla. Sydämet laskeutuvat luontoon lepäämään luojan kauneudessa.

Hedelmistään puu tunnetaan

Hedelmistään puu tunnetaan

Viesti elokuulle

 

Kirjoitettu 31.07.2020
 
Kaikilla puilla on oma kasvuaikansa milloin ne alkavat tuottaa hedelmää. Paljon vaikuttaa se miten paljon puu on saanut ravinteita ja huolenpitoa varhaisessa kasvuvaiheessaan. Onko sitä vaalittu rakkaudella? Mutta vaikka näin ei olisikaan, kitukasvuisesta puusta saa hedelmällisen leikkaustoimenpiteillä, ravitsemalla sitä oikein ja poistamalla tuholaiset.
 
Sinä olet puu täällä maailmankaikkeudessa, eikä ole samantekevää millaisia hedelmiä kannat tai tarjoilet. Miltä sinun hedelmäsi maistuvat, ovatko ne kitkeriä vai makeita? Voit aina syyttää rikkaruohoja puusi juurella, ne vievät voimasi tai että joku on kaatanut myrkkyä sinun juurillesi. Mutta se neste joka sisälläsi virtaa on itse luomaasi, myrkyttäjä ei ole kukaan tai mikään muu kuin sinä itse.
 
Nyt on tullut aika ravita puutasi rakkaudella, myötätunnolla ja ymmärryksellä. Tutki kuinka latvuksesi voi ja miten on juuriesi laita. Ja kun sen teet, rikkaruohot eivät enää viihdy ympärilläsi ja tuholaiset kaikkoavat, koska niillä ei enää ole myrkyllistä maaperää missä kasvaa. Kun juuresi ovat syvällä äitimaassa, mikään myrkky ei tavoita juuriasi. Mikä puu oletkin, sinulla on tarkoitus olla siinä omalla paikallasi omien ominaisuuksiesi kanssa.
 
Kun avoimesti sallit kaiken ja annat totuuden olla oppaanasi, niin puusi alkaa tuottamaan terveitä hedelmiä. Tarjoile niitä kaikille, sillä ei luonnossakaan puu kiellä hedelmiään keltään, ei taivaan linnuilta, eikä maan matosilta. Kaikki eivät niitä halua ja he kulkevat ohitsesi, vain ne jotka ne huomaavat, pysähtyvät kohdallasi. Mikä ilo on tarjota koko oman tietoisuutesi ja rakkautesi muodostama hedelmä. Joillekin riittää pelkkä maistiainen, toiset ahmivat vatsansa täyteen, mutta tärkeintä on siemen minkä annat jotta heidänkin puunsa voisi hyvin. Ja kun näin tapahtuu, koko puutarha alkaa voimaan hyvin ja kaikki ravitsevat ja auttavat toinen toisiaan. Ekosysteemi luo itse itsensä.
 
Älä enää piilota hedelmiäsi, vaan jaa ne kaikille halukkaille, sillä sinä olet tullut tänne luomaan uuden elämän ja paratiisin puutarhan henkesi ja sielusi kautta itsellesi ja muille.

 

Rakkauden jyvät

Rakkauden jyvät

Viesti heinäkuulle 2020

Kirjoitettu 2.1.2020
 
Miten voivat kyyneleet ilosta virrata, miten voi sydämen rakkaus loistaa kaikille jotka sen ovat valinneet. Minun sydämeni ja meidän sydämemme yhdessä!
 
Kaiken kauneus ympärillä johdattaa jokaisen luomaan parasta elämäänsä, raviten samalla muutkin.
Vain itselleni voin antaa sen, minkä haluan muille antaa. Sen kautta kaikki kukoistaa. Elämän kesä kaikkien ulottuvilla kaiken aikaa, ota se vastaan!
 
Tuntien ja kokien sen mikä on sisällä, on myös ulkona. Aitous voittaa vähemmän aidon, rakkaus voittaa sen mikä ei ole niin rakkautta. Pienet palaset ja pienet teot kantavat satoa, ottavat voimansa auringon säteistä, maan vahvuudesta jasydämen hehkusta.
 
Pinnan alla väreilee maan kosteus näkyen kasvuna: kultaisina jyvinä viljan varsissa. Sinun kasvusi johtaa muiden kasvuun yhdessä huojuen ja ravistellen sen vähänkin pois mikä ei enää ravitse.
 
Oleminen rakkaudessa riittää, ja ilon kokeminen siitä. Kaikki on!

Valon vuokot

Valon vuokot

2. Viesti Kesäkuulle

 

Kirjoitettu 31.12.2019
 

Ihmisen poika elää kevättään Äitimaan lempeässä hoivassa ja Isä Jumalan luottavassa armossa. Hetki hetkeltä mennään eteenpäin kohti valoa. Käännä kasvosi aurinkoon ja anna sen paistaa ihollesi, koskettaa niin että silmäsi näkevät ja huulesi puhuvat, sydämesi säteilee.

Vain  sen voi uskoa mitä sydän sanoo, tuntea se ja jakaa. Helpoin ei ole kaikkien tie mutta vapaus on valita kuka astuu kevään valoon.

Hetkessä voi käydä muutos toteen niinkuin kukka joka puhkeaa loistoonsa!

Ihmisen lapset luovat kukkameren jossa ohdakkeiden on vaikea kasvaa. Siellä missä vuokot kukkivat,mene sinne,siellä on rakkaus!

Yhdessä vuokot muodostavat läpäisemättömän  rakkauden voiman ja kauneuden. Näyttävät tietä  niille jotka ovat eksyneet.Tienviittoja ei tarvita jos kuulee kutsun ja näkee kauneuden.
 
Korkein valo antaa voiman kaiken kasvuun ja
rakkaus suuren ilon loistaa!

 

Hiljaa hiipivä intiaani

Hiljaa hiipivä intiaani

Viesti Kesäkuulle

29.5.2020
 
Tämä on perääntymisten aikaa siinä mielessä että meitä johdatetaan  löytöretkille menneisyyteen liittyen. Annetaan lupa meidän korkeimmalle tietoisuudellemme tuoda näkyväksi kaikki oleellinen minkä kautta pääsemme etenemään. Se on kuin ”hiljaa hiipivä intiaani” metsästysretkillään.
Aivan ääneti intiaani lähestyy saalistaan mokkasiineissään hiipien. Kun kohde on näkyvillä hän kohottaa jousipyssynsä varmoin ottein ja tähtää. Nuoli osuu  tarkasti juuri siihen mihin pitääkin kukistaakseen saaliinsa. Auts! Osui ja upposi! Ja nuolen irroittaminen se vasta kipeää tekeekin kun näkee sen kärsimyksen määrän mitä kyseinen ”saalis” on aikaansaanut, sekä meissä että muissa. Nuoli katkaisee pitkiä kärsimyksen kierteitä sukulinjoja myöden. Kun osuma on saatu, asia on käsiteltävä, mutta haava umpeutuu nyt ihan siinä silmiemme edessä. Korkein tietoisuutemme voi jatkaa yhtä taakkaa kevyempänä ja viisamman ymmärryksen kanssa.
 
Sallitaan tämän ”hiljaa hiipivän intiaanin” tehdä työtään meidän tietoisuudessamme, mielessämme, ajattelussamme, tunteissamme, asenteissamme ja tavoissamme. Saalistettavaa riittää ja raatoja syntyy, mutta voimme anteeksi pyynnön ja annon kautta pyytää pyhän hengen tulen polttamaan ne tuhkaksi. Ne jatkavat matkaansa hiukkasina kaikkien meidän kollektiivitietoisuutemme osasina siellä työtään tehden ja ilmaa puhdistaen, siten kaikkien korkeimmaksi parhaaksi toimien. Sen minkä teet itsellesi, teet myös muille. Äitimaa toimii tämän ”tuhkan” laskualustana ja maadoittaa sen ravinteikkaaksi kasvualustaksi uudenlaisen maan luomiseksi ja syntymiseksi.
 
Pilvet ovat lipuneet pois ja täydessä auringonpaisteessa on hyvä näkyvyys kaikkiin suuntiin. Näe jo itsesi aurinkoisilla saalistusretkillä menneisyyden raatoja raahaten. Tiedä että ilman saalista näiltä retkiltä on turha palata. Uskallusta ja rohkeutta saalista silmästä silmään katsomiseen ja kukistamiseen!