Astrologian pahat henget?
”Astrologia ja sen kautta tulevat sanomat ovat raamatun vastaisia”. ” Astrologiaa on syytä välttää, koska se ei ole Jumalasta, vaan siinä vaikuttavat pahat henget, mm. tietäjähenget.” Tällaisia väitteitä toisinaan astrologina joudun kohtaamaan.
Uskonnollisissa piireissä ilmeisesti käsitteet hengellinen ja henkinen ovat eri asioita, mielestäni se ei sulje astrologiaa ulkopuolelle. Raamattupiireissä astrologia lienee yksiselitteisesti olevan lähtöisin pahuudesta, joten katson aiheelliseksi avata omaa näkokulmaani.
Pyhä geometria ja astrologia
Astrologinen tulkinta pohjaa pyhään geometriaan. Sen yhteydestä luontoon, luonnollisuuteen ja maailmankaikkeuteen saa käsityksen esim. kirjasta elämän kukan salaisuus. Suosittelen tutustumista aiheeseen avoimin mielin siitä huolimatta että kirjan kirjoittaja on raamatun tarkoittama ihminen jonka Jumala loi omaksi kuvakseen, mikäli nyt tämän kohdan muistin oikein. Samoin on raamatun laita, sillä erotuksella että isoa kirjaa on matkan varrella muokattu kirkon vallankäytön tarpeisiin, mm. oikeuttamaan ristiretket jotka ehkä eivät olleet aina pelkkiä hartaustilaisuuksia.
Jos Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, eikös Jumaluus ole ihmisessä itsessään eikä sitä täten tule ulkoistaa itsestä erilliseksi? Vastuu itsestä oman korkeimman tietoisuuden kautta lienee lähinnä Raamatun tarkoittamaa ajatusta. Silloin ei ole olemassa yhtenäistettyä ja ulkoistettua ohjesäännöstöä josta kaikki asiat tulee tarkistaa miten menetellä kussakin tilanteessa. Astrologiaa voi tietysti tulkitsijasta riippuen käyttää vähän miten sattuu. Horoskoopit ovat jo melkolailla toinen juttu. Astrologian ja horoskoopin ero on hyvä selvittää itsellensä ennen väittelyä aiheesta. Parhaimmilla horoskoopeilla on toki astrologinen pohja, mutta ihminen ei ole horoskooppimerkkinsä, joka muodostuu vain syntymäkuukauden mukaan.
Minun tavoitteeni astrologiassa on auttaa ihmistä ymmärtämään ja hyväksymään ajan laatua ja tapahtumia, löytämään oma jumalallisuutensa ja yhteytensä korkeimapaan itseensä. Ymmärrykseni mukaan on täysin selvää ettei sitä voi samaistaa mihinkää auktoriteettiin. Tässä kohdassa tullaan luonnolliseen tasavertaisuuteen ja että ihminen on oman itsensä herra raamatunkin tarkoittamassa mielessä. Siinä kai mainitaan pyhän hengen laskeutumisesta ihmiseen? Nimenomaan ihmiseen eikä johonkin ulkopuoliseen auktoriteettilaitokseen, kuten isoon kirjaan. Tässä tullaan kohtaan jolloin mitään ei tarvitse raamatusta tarkistaa, vaan totuus, pyhä henki tai miksi sitä haluaakaan kutsua, löytyy ihan sisäisestä itsestä.
Jos maailma on Jumalan luoma ja täten noudattaa pyhän goemetrian sääntöjä, tulee mieleen että tässä täytyy olla looginen yhteys ja astrologialla tarkoituksellinen osuus luomakunnassa. Siten en katso sen olevan millään tavalla tuomittavaa. Se on apuväline eikä uskonto. Tähän nojautuen, kysyn onko astrologia yksiselitteisesti raamatun mukaan välteltävä asia, huolimatta sen tulkitsijan motiivista?
Minun on annettu ymmärtää raamatun tuomitsevan astrologian yksiselitteisesti. Melkein arvaan että tässä kohtaa hartaat uskovaiset vetäytyvät vastuusta vedoten muutamaan raamatun lauseeseen, jotka voi myös tulkita halunsa mukaisesti. Miten siis voi esittää asian astrologian tuomittavuudesta näin yksiselitteisesti näkemättä mahdollisuutta minkään hyvän, jumalallisen tai raamatullisen ilmentämiseen? Raamattu sanoo: älä tuomitse…
Mitä inkarnaatiokiertoon tulee, kannattanee sen mahdollisuutta pohtia. Kun kuolet, mitä tapahtuu sille ajatusmateriaaliselle osalle josta tunnistat itsesi? Lakkaa olemasta jouduttuaan mullan alle? Tarkoitan sielun käsitettä ja sen kiertokulkua ja ”elämää”. Ihminen on lihaa ja verta, entä tiedä onko raamatun mukaan muuta, mutta anekaupassa on luvattu sielun vilahtamisesta taivaaseen. Useat tulkinnassani olleet ihmiset voivat allekirjoittaa käsitykseni sielun kiertokulusta.
Raamattu on alkujaan varmastikin ollut hyvässä ajatuksessa kirjoitettu. Se on kuitenkin rajallinen opus ihan fyysisestikin niinkuin kirjassa on kannet. Siellä ei näinollen voi olla yksinoikeutetusti ja kaikenkattavasti vastaus joka ikiseen maanpäälliseen asiaan. Yhtälailla se sisältää profetioita. Mitä raamattu sanookaan itsensä ylentämisestä… ei ainakaan korota itseään raamattuakaan kaiken yläpuolelle, minun mielestäni.
Kaikella ystävyydellä ja ymmärtäväisyydellä sekä anteeksiannolla ihmisen rajallisuutta ja vajavaisuutta kohtaan. Raamattu on kyllä kätevä laitos, melkein mihin vain löytyy vastaus sisäistettynä muutamaan sanaan ja näin voidaan torpata kunnon keskustelu toteamalla vain että kun nän raamatussa lukee. Irtonaisia lauseita ei sieltäkään pidä irrottaa kokonaisuudesta. Näin kuitenkin koko ajan tapahtuu uskonnollisissa piireissä.
Astrologia ei edusta mitään uskontoa vaan on eräs ja mielestäni mahdollisimman puolueeton tapa havainnoida. Tämä on omilla aivoillaan ajattemista, ei niiden sulkemista kirjan kansien väliin.